torstai 7. joulukuuta 2017

Virpi T.- voimistelutarinani

Aloitin voimistelun Seinäjoen naisvoimistelijoissa pian kouluun mentyäni. Alkutaival oli huikea, kun Jaskarin Paulan johdolla voitimme joukkuevoimistelun Suomen mestaruuden tyttöjen 10–12 vuotta sarjassa Oulussa. 





Teimme myös matkan Saksaan 1978 isoille voimistelujuhlille; esiinnyimme monissa eri paikoissa, saimme asua osan matkasta paikallisten perheiden luona.  Maskotteina olivat ressu- koirat ja muistan kuinka tanssimme lattian täydeltä Saturday Night Feverin tahtiin upouudella Finnjetillä. Matka oli upea kokemus nuorelle tytölle.




Voimistelu jatkui Kalstelan Eilan, Ellun, tytöissä, aina Seinäjoelta poismuuttoon asti.
Voimisteluryhmät pysyivät suunnilleen samoina vuosien ajan ja Ellu piti Seinäjoen tason korkealla. Teimme mukavia kisa– ja näytösmatkoja ympäri Suomen, esiinnyimme monissa kekkereissä, teimme itsekin ohjelmia sekä saimme olla mukana monissa tanssillisissa muotinäytöksissä.

Yksi mieleen painuvista esityksistä on ollut Raija Riikkalan ohjaama kenttänäytös, missä muodostimme Sibeliuksen tahtiin Suomen lipun. Se kohahdus, kun yleisö ymmärsi mitä kentällä tapahtuu ja lippu alkaa liehua, ei unohdu. Ohjelmaa esitettiin Tampereen Suurkisoissa 1980, yleisurheilun MM–kisoissa 1983 Helsingissä ja Sveitsissä Gymnaestradassa 1982 hieman eri versioina. Oli mahtavaa olla osa monisatapäistä valiovoimistelijajoukkoa!



Voimistelu jatkui Helsingissä vuoden 1990 suurkisoihin, lisäksi ohjasin (sain jopa ohjata yhteistyössä pianistin kanssa!) ryhmiä Kallion naisvoimistelijoissa.
Elämä kuljetti takaisin Seinäjoelle ja jonkun aikaa pian paluuni jälkeen kävin Seinäjoen voimistelijoiden ohjatuilla ryhmätunneillakin.

Vaan huippu juttu – vuosi sitten, marraskuussa 2016, näin Ellun S–marketin pihassa ja voimistelun perään haikailtuani
Ellu kertoi jonkun Hymyn ohjaamasta ryhmästä nimeltään Kurtturuusut. Heti seuraavalla viikolla menin ryhmän alkuun kysymään paikkaa netin mukaan täydessä ryhmässä. Hymy heltyi pyyntööni ja siitä muutamien kuukausien päästä sain olla jo mukana kisamatkalla! Tanssillinen voimistelu on niin mun juttu…
Kohdallani on tapahtunut ihana paluu juurille!
On ilo ja kunnia olla osa upeaa naisjoukkoa loistavan ohjaajan luotsatessa meitä eteenpäin :) Hyvä SVO!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti